Itse olen pienenä saanut opin, että kun ratsastaja istuu oikein, voidaan vetää suora viiva korvasta lonkan/lantion kautta kantapäähän. Lisäksi piti suora viiva tulla ratsastajan kyynärpäästä ohjaa pitkin kuolaimeen. Tätä oppia olen pyrkinyt noudattamaan nykypäiviin asti, mutta oma käsitykseni istunnasta on muuttunut jonkin verran oppien ja neuvojen kautta.
--
Voisin aloittaa käsistäni. Katsellessani vuoden sisäisiä kuvia huomaan että pääasiassa "ajelen mopolla" eli kädet ovat lähes poikittain kun niiden pitäisi olla pystyssä. Tällöin käden luut kääntyvät vinottain, käsi ei ole rento ja ohjaus hankaloituu (ainakin omalla kohdallani, tuntuu että en saa täysin kontrollia hevoseen). Kesällä hevosten ollessa meillä treenasin melko paljon apukepin, mm. raipan kanssa käsien oikeaa asentoa. Laitoin raipan kulkemaan peukalon ja ohjan välistä, jolloin en pystynyt kääntämään kättä mopolla ajoasentoon. Nyt olen pyrkinyt keskittymään käsien asentoon, jotta saisin kädet oikeaan asentoon.
 |
| Mopolla ajamassa vai ratsastamassa? |
 |
| Tässä huomaa kuinka käsi on poikittain ja taipunut ranteesta. |
Sitten siirrytään jalkoihin. Viimeisimmillä tunneilla on pääasiassa keskitytty jalkoihini ja niiden asentoon. Ensimmäisenä Mira korjasi jalustimia jaloissani ja siirsi jalkaa 5 cm taaksepäin. Olen vuoden mennä humputellut jalustimet varpailla, jolloin kantapää työntyy liian alas ja koko jalka hujahtaa eteenpäin.
 |
| Jalustin aivan varpaalla, lisäksi jalka kiertynyt polvesta sisäänpäin. |
 |
| Ja taas varpasillaan ja jalka aavistuksen liian edessä. |
Toisena ongelmana on (varsinkin esteillä ja ilman satulaa mentäessä) on jalkaterien kääntyminen ulospäin.
 |
| Mitäpä tähän sanomaan.. Jalka lonkasta asti taipunut ulospäin |
 |
| Vuodelta 2012.. |
Viime viikkoisella tunnilla jalat olivat heti alusta asti uudella oikealla paikalla, mutta nyt ongelmaksi todettiin oikea jalka. Vasen jalka pysyy hyvin paikallaan niin ravissa kuin laukassa, mutta oikea jalka seilaa laukassa kuin valtamerialus ees taas ja ravissa ylikevennän sillä, jolloin kevennys mulla lähtee nilkasta, eikä reidestä. Lisäksi painan kantapäätä liian alas. Korjattiin kevennystä ja jalkaa ajatuksella, että en laske kantapäätä alas, vaan nostan sitä aavistuksen ylöspäin. Heti korjauksen jälkeen jalka pysyi jo paremmin paikallaan ja kevennys lähti reidestä.
Miran kanssa juteltiin tuosta jalasta ja tultiin tulokseen, että jalan ongelma johtuu polvestani, joka on rusentunut n. 5 vuotta sitten hevosen ja seinän väliin. Polvessa on pieni luupiikki ja jotain muuta vammaa, tarkkaa määritelmää en tiedä, kun polvea ei ole magneettikuvattu, ainoastaan röntgen on otettu. Jokin nivelside tms vamma siellä on, koska polvi on erittäin "löysä" ja liikkuu sivusuunnassa melko paljon. Tämä johtaa siihen, että jalkaa on vaikea pitää paikallaan pitkiä aikoja ja väsyessään kinttu rupeaa polvesta alaspäin heilumaan. Tästä lähin ajattelin ruveta käyttämään polvitukea ratsastaessa, jonka pitäisi estää polven liikkuminen sivusuunnassa ja tukee polvea.
 |
| Kuva kesältä, jalan asento jo hieman parempi |
Kolmas ongelma on oma vinouteni.
 |
| Tässä on ryhti kadoksissa ja vasen kylki lytyssä. |
 |
| Tässä taas istun liikaa oikealla ja oon vinkurassa. |
Yleensä istun johonkin suuntaan vinossa. Nyt viimeisen puolen vuoden aikana olen enemmän vinossa vasemmalle. Tähänkin löytyy syy omasta selästäni, jota olen käynyt fysioterapeutilla aukomassa. Yläasteen aikana mulla todettiin selässä lihasperäinen "skolioosi": toinen puoli on vahvempi, tässä tapauksessa vasen. Sitä hoidettiin ja asia saatiin kuntoon, mutta viime talven onnettomuuden takia vaiva on nyt tullut lievänä takaisin. Tätä hoidatin fysioterapiassa, sekä teen harjoitteita kotona sekä harjoittelen ryhtiä ja selän lihaksia jumppapallolla.
 |
| Ja taas mennään kylki lysyssä. |
--
Tässä oli päävirheet omasta istunnastani, näiden lisäksi löytyy monta virhettä vielä, mutta ne ovat pieniä verrattuna näihin.
Syyslomasta kertoilen seuraavassa postauksessa, nyt menen katselemaan telkkkaria ja rupean nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti