Pikaiset kuulumiset ja tulevaa.

Pitkän aikaa on pitänyt jo kirjoittaa taas pienet kuulumiset, mutta en ole vain kerennyt/jaksanut. Olen viimeisen viikon aikana pysynyt melko hyvin liikenteessä, koska koulu ja työt vievät aikaa ja siihen päälle vielä harrastus. Tänäänkin olin ensin koulussa 8-12, jonka jälkeen lähdin Tampereelle silmälääkäriin, töihin tulin 16:ta ja lähdin kotona olin 19.30.

Viime viikolla maanantaina olin Tampereella lääkärissä, jonka jälkeen olin töissä muutaman tunnin.

Tiistaina alkoi taas jakso ammattikoululla ja koulussa olin 8-16. Illan pidin vapaata ja taisin vain katsella telkkaria (+ tein lihaskuntoa ja joogaa) 

Keskiviikkona taas koulussa 8-16, jonka jälkeen töissä 17.00-21.15, eli iltavuoro kyseessä. Kotona olin vasta noin puoli kymmenen, jonka jälkeen kävin pikaisesti suihkussa ja menin suoraan nukkumaan.

Torstaina koulupäivälläni oli pituutta 8-14, koska jouduin lähtemään lukion kurssille aikaisemmin. Punkalaitumella olin jo kello 15, joten menin hetkeksi töihin. Illalla oli ratsastustunti Tuorilla, meillä oli estetunti ja itse menin Kerbera- nimisellä tammalla.

Perjantaina meillä oli koulussa puutöitä 8-14, jonka jälkeen menin taas töihin kello 15.30 ja kotiin pääsin lähtemään 19.00.

Lauantaina tihutti/satoi koko päivän, mutta kävin silti ratsastamassa Rapsulla, kun oli vapaapäivä töistä. Tehtiin tamman kanssa noin 6-10 kilometrin lenkki, suurimmaksi osaksi käyntiä liukkaiden teiden vuoksi, mutta myös muutama ravi ja laukkapätkä sulilla tai lumen peitossa olevilla metsäteillä. 

Lisäksi harjasin Prinssin kunnolla, kun ruuna söi lääkkeensä. Ruunahan on nyt ainakin kahden viikon ratsastuskiellossa, kun 3.4 poni oli repäissyt vasemman sieraimensa johonkin ja nyt turvassa on "muutama" tikki. Suitsia ei voi käyttää, mutta pieniä kävelylenkkejä voi tehdä. Ei poniini näyttänyt olevan mitenkään kipeä, ihan normaalilla energialla ja prinssimäisyydellään touhotti harjatessa. 

Ruunan nenu 3.4, kuvat ottanut ponin omistaja.

Sunnuntaina olimme Tampereella teatterissa, katsomassa komedian Tuhkaa ja teräviä. Näytös oli hyvä, suosittelen katsomaan!.

---

Tässä oli nopea kertaus viime viikosta, nyt on taas uusi viikko edessä! 

Mulla on monta postausta rästissä, en vain ole kerennyt kirjoittelemaan. Hevosmessut 2013-postaus on tulossa, kunhan saan kaikki kuvat katsottua, päiväni kuvina-postauksen yritän saada huomenna tänne blogiin ja muutama ratsastuspostaus Tuorilta on rästissä. Kirjoittelen ne siinä tahdissa kun itse vain kerkeän ja jaksan, ovat kumminkin tulossa :) Tässä lähipäivinä tyhjennän myös puhelimen kuvat koneelle ja voisin niitä lisätä koneelle, pääsisitte näkemään mitä mun tulee kuvattua?

Nyt kumminkin lähden syömään ja käymään pesulla ja sitten nukkumaan, hyviä öitä kaikki! 

Esittelyssä Satueläimet!

Satueläimet tuo maahan ja myy laadukkaita ja hieman erikoisempia tuotteita koirille, hevosille ja ratsastajille. Satueläimiltä löytyy myös Ponishoppi, jossa on kaikkea ihanaa poneille.

Tuotteet tulevat suoraan Englannista ja ne ovat englantilaisten muotoilijoiden käsialaa. Jokaisesta tuotteesta löytyy jokin jippo, joka erottaa sen tavallisesta tuotteesta, kyseessä voi olla muotoilu tai vaikka väri/kuosi. Kaikki tuotteet ovat korkealaatuisia ja käytännöllisiä.

Tämän hetken uutuutena kaksi pony-koon lännensatulaa, väreinä vaaleanpunainen ja -sininen.

Satueläinten tuotevalikoima vaihtuu ja kasvaa jatkuvasti. Tarkoitus on tarjota uutuuksia/erikoisuuksia, mihin Suomessa ei joka tallilla törmää. 

Poneille (ja hevosillekin) on tarjolla suloisia palloloimia.

"Mamma, ota tää pois, tää on noloo..!"
Tosin meidän Rapsu ei loimensa kuvioinnista tykännyt, loimen vaaleanpunainen väri vei rouvan katouskottavuuden.

Näitä loimia Satueläimet myy pikkuponeille ensimmäisenä ja ainoana Suomessa! 

Löytyy loimia myös ihan pienille poneille, tässä 100 g sadeloimi. 

Kouluratsastajalle löytyy oma nimikkopaita..

..sekä kelle tahansa ratsastajalle käyvät farkkuratsastushousut. Tälläiset näkee usein mulla jalassa  kuvissa, ovat erittäin mukavat :)

Näiden esimerkkituotteiden lisäksi löytyy PALJON muuta mielenkiintoista tavaraa. 

Satueläinten nettisivut ja yhteystiedot löydät osoitteesta http://satuelaimet.fi/. Tykkää Satueläimistä myös facebookissa!

Satueläimet ovat paikalla myös tämän vuoden Hevosmessuilla Tampereella. Paikalta löytyy paljon messutarjouksia ja poistomyyntitavaraa! Messujen pohjakartan näet tästä, Satueläimet löytää paikalta P 5.

-----

Myös minä olen tulossa messuille, jos joku bongaa mut, saa tulla juttelemaan! :) Ketä muita on tulossa messuille ja mitä erityisesti haluatte nähdä? Itse täytyy katsella muutamaa juttua kesän varalle ... :)

† Naapurin mummu ♥

Ilmoitusluontoisena asiana, että blogiin ei tämän viikon arkipäivien aikana tule, kuin maksimissaan 2 postausta, sillä mulla on menossa koeviikko koulussa ja nyt tosiaan täytyy lukea, kun olin niin paljon pois. Yksi postaus on ainakin, mikä pitää ennen viikonloppua tehdä ja pieniä päivityksiä voi tulla, katsotaan.

Saa kyllä nähdä miten lukeminen onnistuu, kun flunssa ei hellitä. Tämänpäiväinen mekossa kuljeskelu ei kyllä auttanut asiaa..

Syy miksi flunssaisena mekossa kuljin ulkona oli se, että tänään kävimme saattamassa naapurimme haudan lepoon.

Vaikka hän olikin "pelkkä" naapuri, oli hänellä suuri merkitys elämässäni ja nuoruudessani. Naapurin mummu tai Anna-mummu, oli minulle kuin toinen isoäiti, niin sanottu "varamummu", oman biologisen mummoni asuessa kaukana.

Annan muistan erittäin mukavana, huolehtivana ja "isoäitimäisenä". Lisäksi hän oli huumorintajuinen ja erittäin lempeä.

Ollessani esikoulussa ja ala-asteen 1-2. luokilla Anna huolehti, että pääsin koulun jälkeen sisälle kotiin, kun ketään ei ollut kotona. Hänen luokseen saatoin mennä turvaan ukkoselta, kun pelotti (pelkäsin pienenä hirmuisesti ukkosta) ja hän lohdutti kertomalla, että ei ole mitään hätää ja että ukkonen ei luoksemme pääse. Hänen luoksensa juoksin äkkiä, kun vaatenaulakko kaatui päälleni ja hän antoi minulle lohdutukseksi omenan ja tapaus unohtui heti. Hänen luonaan kävimme useasti ympäri vuoden, erityisesti jouluiset riisipuuro ja rusinasoppa-hetket ovat jääneet mieleen.

Täällä pohjan tähden alla on nyt kotomaamme, mutta tähtein tuolla puolen toisen kodon saamme.

Annan luota muistan kiiltäväpuisen kiikkutuolin, jonka pehmusteena oli värikäs, itsekudottu ryijy ja jonka kyytiin en ensin uskaltanut mennä, kun pelkäsin että tuoli keikkaa yli. Anna piti ensimmäisellä kerralla kiikusta kiinni, jotta uskaltaisin olla siinä. Myöhemmin aina mennessämme naapuriin, ryntäsin ensimmäisenä tähän kiikkutuoliin, jossa Anna oli ennen tuloa istunut ja katsellut tv:tä.

Muistan ne metallipurkista saamani kovat, mutta herkulliset hedelmäkarkit. Muistan tv:n, jota ympäröi suuri, tummanruskea tamminen kirjahylly, jonka jokainen hylly oli täynnä kirjoja ja kuvia. Monet kirjat tuli selattua lävitse monia kertoja, samalla tv:tä katsellen. 

Muistan talosta jokaisen huoneen, miltä ne näyttivät silloin. Muistan leveän sängyn, jota peitti kova, mutta samalla pehmeä vaaleanvihreä, hieman harmaaseen taittava päiväpeitto, jonka loppupäässä oli valkoinen reunus ja hapsut.

Muistan miten leikin ympäri eteisen ja makuuhuoneen lattioita pienillä leludinosauruksillani. Leikkien jälkeen sain limsaa ja pullaa. Muistan portailta kaksi korituolia ja yhden katosta riippuvan nojatuolin, joka oli yksi lempipaikkani naapurissa. Korissa saattoi istua ja haistella kukkien tuoksua portailla ja katsella lintujen lentoa kesäisin.

Muistan Annan äänen täydellisesti. Lempeä ääni, jota mielellään kuuntelee.

20.3.2013 Anna nukkui pois, 93-vuotiaana. Hänen muistinsa oli viimeiset vuodet ollut hyvin heikko, asiat unohtuivat herkästi ja puhe oli epäselvää. Lisäksi hän sairasti viimeisinä aikoinaan paljon. Loppuun asti hän kumminkin asui kotonaan, täällä Punkalaitumen Jalasjoella. Viimeisenä parina kuukautena hän kävi muutamana päivänä viikossa vanhainkodilla yöpymässä, mutta palasi aina takaisin kotiin. Maaliskuun loppupuolella loppuivat hänen viimeisetkin, pitkään kestäneet voimansa ja hän nukkui ikiuneen. 

Näin Taivaan Isä päätti sen, sydämen lyönnin viimeisen. Hän kotiin kutsui väsyneen, onneen ja rauhaan iäiseen.

Enää en näe Annaa kiikkumassa kiikkustuolissaan Aino-tossut jalassaan, enkä näe häntä kastelemassa kukkia portaikolla. Enää ei ole mahdollista saada hänen tekemäänsä riisipuuroa ja rusinasoppaa jouluaattona. Enää en kuule hänen pehmeää ääntään, hänen lukiessaan satua minulle. Enää ei syty valo makuuhuoneeseen aamulla kello seitsemän, eikä verhoa vedetä iltaisin alas. Naapurin mummo ei ole enää täällä kanssamme. 

Nyt hän saa levätä onnellisena, takanaan pitkä ja kunniakas elämä. Hän saa suojella läheisiään pilven reunalta ja elää muistoissamme. Tänään oli aika sanoa haikeat hyvästit, mutta voin olla varma, että pääsen tapaamaan hänet vielä joskus ♥

Ota hänet vastaan suuri pyhä Jumala.

Ota hänet vastaan,

kaipaavia lohduta.

Ota hänet vastaan,

taivaan kotiin avaraan.

Ota hänet vastaan

iloon loppumattomaan.

Annaa, naapurin mummua lämmöllä ja rakkaudella muistellen. Nyt saat levätä ikiunessa, nuku hyvin. Ikävä on kova ♥